Pitääkö elämässä olla tavoitteita?

Olen aina pyrkinyt suorittamaan loppuun kaiken, mitä olen aloittanut. Ja sen jälkeen, tai oikeastaan jo aikana, aloittanut seuraavan asian. Täysin toinen kysymys on, onko se kaikki ollut merkityksellistä. Todennäköisesti sillä hetkellä se on ollut.
Kunnes…
Nyt huomaan, että en saa vietyä kaikkia asioita loppuun, enkä aina enää edes aloita asioita. Huomaan arvostavani tyhjyyttä ja tekemättömyyttä. Mutta samalla se pelottaa. Se pelottaa, koska pelkään, että ilman tavoitteita (tekemistä) loppuelämäni tulee olemaan päämäärätöntä haahuilua, mitä sitten kadun sitä enemmän mitä vanhemmaksi tulen.
Kun tarkastelen lähemmin niitä asioita, joita nyt en saa loppuun, huomaan, että ne ovat vanhalla kaavalla, paradigmalla tai mindsetillä, haalittuja toimintoja. Arvoni ovat muuttuneet.
Olen siivoillut alitajuntaani ja kiinnittänyt huomiota ympäröivään todellisuuteen viitisen vuotta. Kiltin tytön syndrooman olen purkanut lähes kokonaan. Myös menneitä elämiä ja niissä annettuja lupauksia on puhdistettu.
Alta alkaa paljastua tyhjyyttä. Lisäksi viime aikoina on käynyt niin, että olen saanut entisaikojen tyylisen inspiraation, että "tuota alan tehdä!" niin maailmankaikkeus on vetänyt maton pois alta…
Olen hieman ymmälläni.
Haluaako maailmankaikkeus sanoa, että siihen suuntaan ei kuulu mennä tai että olen jo siellä missä kuuluu? Että jos taas lähtisin juoksemaan jonkin asian perässä, ummistaisin silmäni joltain tärkeämmältä. Joltain, joka on jo.
Mutta miksi en näe sitä? (No, tiedän kyllä, että jos ei tarvitsisi yhtään huolehtia raha-asioista, olisin hyvin hyvin onnellinen istuessani metsässä kahvikupin ja kameran kanssa ja saadessani olla tekemisissä riittävästi läheisteni kanssa.)
Haluaisin suunnan – en vain löydä sitä
Totuus on, että haluaisin kyllä tuntea inspiraation ja sen palon, kun saa tehdä jotain aivan valtavan kiinnostavaa! Löytää jotain, tutkia sitä ja saada myös valmiiksi.
Haluaisin tuntea sen fiiliksen, että jokin asia on niin kiinnostava, että menee nukkumaan noustakseen aamulla tekemään sitä!
Ehkä juuret silti jo kasvavat, vaikka itua ei vielä näy?
Lopuksi
Jos sinulla ei ole nyt tavoitetta, mutta kaipaat sitä – et ole yksin. Se ei tarkoita, että olet hukassa. Se voi tarkoittaa, että olet etsimässä. Tai odottamassa oikeaa hetkeä.
Ehkä sinun liekkisi vain tarvitsee vielä vähän hiljaisuutta ennen kuin se leimahtaa.
Jos haluat, että autan sinua, tsekkaa Selkeys -kurssini.